On siis kevät

vaikken kuljekaan Hakaniemen rantaan
tuuli ei tuule eikä sadekaan jaksa...

18 astetta tänään

Niinpä, poika oli aamulla lähdössä sortseissa ja lyhythihaisessa t-paidassa kouluun. Laitatin kuitenkin vielä pikkuisen pidemmät housut, verkkaripuseron ja takin päälle.
Aurinko ja lämpö tekevät hyvää, tosin voi olla että sade jo huomenna taas jaksaa...

Takki auki

Eilen ensimmäisen kerran, tänään jo toisen kerran, siis kävelin ulkona takki auki!
Mittarissa tänään 16 astetta, joten päätin ottaa myös oliivipuulta talvitakin pois.
SE yksi ISO oliivi, jonka puu sai aikaiseksi viime syksynä on edelleen tallella.
Lehdet näyttävät "hieman" kärsineiltä.
Saksille töitä.

Taas se aika vuodesta

että on suomalaisen naisen päivien aika.

Tämän viikonlopun olen "tavoittamattomissa".

Tuliaisina sunnuntaina hyvää mieltä ainakin seuraavan muutaman kuukauden ajaksi, uusia ideoita ja energiaa, ja toivottavasti myös jotain pientä naposteltavaa...

Nähdään!

Työmatka

Lupasin eilen kuvia.
Tässä kuvaelma nykyisestä työmatkastani.

Matka alkaa pyörällä, jatkuu tupaten täydellä junalla, minkä jälkeen ratikalla, ja lopuksi vielä viisi minuuttia kävellen. Kaikkiaan noin 40-45 minuuttia, tai tunti niin kuin tänään, kun joku törttö oli ajanut kuorma-auton niin jumiin, etteivät ratikat päässeet kulkemaan.

Ja vihdoinkin perillä :-)

Hupsis

Maaliskuu alkoi hyvin:
ensimmäinen päivä, postaus
toinen päivä, postaus
...
mutta sitten iso aukko!
Uusi elämä töissä käyvänä blogin pitäjänä jättää paljon toivomisen varaan.
Tämäkin on vain tällainen pikailmoitus että täällä ollaan edelleen, mutta aika on siis vaan kortilla. Huomenna toivottavasti hieman enemmän aikaa laittaa kuviakin.

Outo pöpö

Pojalla on nyt kyllä tosi outo pöpö: ei kuumetta sitten perjantain, mutta on aivan rättipoikkiväsynyt.
Ei jaksa katsoa dvd:tä, pelata tietsikalla saati sitten leikkiä muuten.
Ruoka ei maistu, tosin tänä iltana söi jo jonkin verran.
Käytiin jo lääkärissäkin tänään, mutta eipä tuo muuta osannut sanoa kuin että jos vielä tulee kuumetta, niin sitten pitää heti mennä uudelleen lääkäriin.
Aamulla katsotaan mikä on olo, ja joko voi mennä kouluun kun on lyhyt päivä.

Outoa nähdä lapsi noin vetämättömänä, varsinkin kun selvää taudin aiheuttajaa ei oikein tunnu olevan.

Ensimmäinen päivä

Kukat ovat noin yleisesti ottaen ihania.


Niitä on ihana laittaa maljakkoon, olivatpa ne sitten itse poimittuja tai kaupasta ostettuja.
Kukkia on ihana saada, synttäreillä, äitienpäivänä tai muuna merkkipäivänä - kun ihan vaan vähän odottaa saavansa kukkia.

Mutta kaikkein ihaninta on saada kukkia yllättäen, noin vaan.

Aamulla, ensimmäisenä virallisena työpäivänä uudessa paikassa, kollega harmitteli sitä, että oli joutunut aloittamaan työpäivänsä asiakkaan luona, minkä vuoksi hän ei ollut ennättänyt hakemaan kukkakimppua pöydälleni ennen kuin aloitin.

Ajatushan on tärkein, eikö?


Illalla sitten kotona postin mukana oli lappu, että minulle on tuotu kukkapuketti, joka on toimitettu naapuriin. Ajattelin, että kollega on sittenkin mennyt ja hankkinut kukat.
Mutta eikä mitä.
Kukat olivat entiseltä työnantajalta, joka onnitteli uuden työpaikan johdosta!
Tuota en ollut osannut odottaa ollenkaan.