Hyvää Joulua!

Selvisimme eilen läpi tuulen ja tuiskun - kirjaimellisesti - koto-Suomeen ja pääsimme viettämään oikeata Joulua :-)

Kotoa lähdettäessä näytti tältä:


Amsterdamin kentällä tältä (voi miten onnellisia olimmekaan että koneemme oli vain 45 min myöhässä, eikä tarvinnut liittyä siihen mahdottomaan pitkään transfer-jonoon!):


Ja Helsingissä kentällä tältä:

Savon sydämessä sitten olikin kaikkein vähiten lunta, mutta onneksi tänään on jonkin verran tullut uutta lunta, joten maisema alkaa näyttää edes hieman talviselta.

Hyvää ja lumista Joulua kaikille!

Lisää lumitunnelmia

Kuvat puhukoot puolestaan - tänä aamuna taas koulun pihalla.

Tosin ei täällä nyt vielä niin paljon lunta ole kuin maan pohjoisosissa, jossa on kuulema jopa puolen metrin kinoksia!

Peikkokin on ihan ihmeissään kun maailma ympärillä muuttuu...

Lunta tulvillaan...

Todellakin, maassa lunta valkeanaan, ja lapsia oli melkein mahdoton saada kouluun sisälle.

Ja linnuillakin näyttää olevan kylmä. Pitää varmaan käydä ostamassa jotain syötävää pienille sirkuille, joita tuntuu vielä riittävän naapurin puutarhassa.

Tuli talvi halla

Rati riti ralla, tuli talvi halla.
Kuuraparta, tuiskutukka,
lumiviitta harmaasukka.
Rati riti ralla, sellainen on halla.

Rati riti ralla, mistä tuli halla?

Tuolta Pohjan tuntureilta,
Lapin lasten laitumilta.
Rati riti ralla, sieltä tuli halla.

Rati riti ralla, mitä teki halla?
Puhui metsät puhtahiksi,
jäät ja järvet kantaviksi.
Rati riti ralla, sitä teki halla.

Rati riti ralla, hyvin teki halla:

saapi lapset lasketella,
luistella ja lauleskella.
Rati riti ralla, kiitoksia halla!

Talvi on siis tullut tännekin, pakkasta yöllä 6-7 astetta ja päivällä suurin piirtein nollassa.
Tekee hyvää vähän totutella kylmään ennen Suomen lomaa !

Upea pilvien värileikki taas taivaalla:

Haiskahtaisivatkohan nuo vaikka vähän lumelle?...

Uskollinen kuusi

Kolme vuotta sitten hankin tämän pistäväpiikkisen kuusen. Silloin se oli meidän ainoa joulukuusi, sillä olimme silloin menossa Suomeen jouluksi.
Kaksi vuotta sitten se koristeltiin myös, mutta vaan pikkuisen, sillä silloin oli myös iso puu, ja mummo käymässä.
Vuosi sitten kuusi sai olla parvekkeella myös jouluna. Iso kuusi vei kaiken huomion.
Tänä vuonna pikkukuusi on taas kunniapaikalla, sillä olemme taas joulun Suomessa. Koristelimme kuusen tänään ja ihan ihanalta se edelleen näyttää.

Vieressä vuoden 'vaihtoehtokuusi'. Nuo oksat kuuluvat sarjaan 'en raaski heittää pois kun ovat niin kivan näköisiä'. Vähän pölyjä puhaltelin pois, laitoin pienet valot ja muutaman koristeen ja a vot.
Siinä ne sitten ovat, sulassa sovussa, vierekkäin, pikkukuusi ja vaihtoehtokuusi.

Voihan KÄRPÄNEN

Todellakin, yhtäkkiä jostakin ilmestyi iso suriseva kärpänen!

Yritin usuttaa kissat sen perään, mutta Mörri ei lotkauttanut edes korvaansa ja Misu vain hieman kuunteli kärpäsen surinaa, sen kummemmin asiasta innostumatta.

Sekaisin on tosiaan luonto tainnut mennä.
Puut kukkivat ulkona ja minun joulukoristeista löytyy kissoja, pajunkissoja nimittäin.

Maljakossa oli muutama ikivanha pajunoksa (siis jo muutaman vuoden!), joissa oli vielä paljon pajunkissoja jäljellä. Nyt viimein sain heitettyä ne pois, mutten raaskinut noita kissoja roskiin laittaa, vaan saavat mallata vaikka lumipalloja :-)

Jouluruusu

Eilen sain vihdoinkin siivottua olohuoneen ikkunapenkit. Meillä ne ovat noin 40cm syvät, joten niihin helposti sitten kasaantuu vaikka minkälaista roinaa, jota kukaan ei siivoa pois.

Mutta nyt siis oikein kiiltelevät, eli piti tietenkin heti laittaa ja varsinkin hankkia uutta roinaa :-)

Lempparikukkakaupasta löytyi "jouluruusu", joka siis onkin - yllätys, yllätys - valkoinen orkidea, tosin sellainen, jollaista minulla ei ole vielä ollenkaan.


Ja koristeeksi kalebassia



Tuosta kalebassista vielä sen verran, että se vaihtaa väriä ajan myötä. Muutaman viikon päästä noiden hedelmien pitäisi olla täysin punaiset.

Voi voi kun kiirettä mukamas pitää

Niin ettei ennätä taas mitään tänne laittamaan...
Mutta tässä kuitenkin pieniä maistiaisia. Oma ja Opa olivat lauantaina meillä syömässä. Tein lasagnea ja alkupaloiksi tapaksia:

Avokadoa, majoneesia ja makrillia (mikä tahansa savustettu kala käy).

Salaattisikuria ja kylmäsavulohta, kastikkeeksi päälle oliiviöljyä, jossa mukana sitruunamehua, valkopippuria ja suolaa.

Jälkiruoaksi olin keittänyt päärynöitä, mutta unohdin ne täysin, joten syötiin niitä sitten sunnuntaina.

Sunnuntaina käytiin myös luistelemassa!
Poika kaatuili yhtenään, mutta sitkeästi ja nopeasti aina nousi ylös. Neiti pelasi varman päälle ja piti enimmäkseen joko minun tai miehekkeen kädestä kiinni :-)

Ensimmäinen joulukortti

Tämän vuoden ensimmäinen joulukortti on saapunut! Kiitokset Jyväskylään :-)

Aina välillä jaksan ihmetellä tuota miten nopeasti posti nykyään tulee. Tämä kortti oli annettu leiman mukaan keskiviikkona postin kuljetettavaksi ja nyt jo täällä.

Oma korttipolitiikka on vielä täysin levällään. Kiva taas kohta sitten miettiä kumpiko ennättää ennemmin: me vai kortit...

Taidenäyttely

Tervetuloa neidin taidenäyttelyyn.

Neiti on ollut maanantaisin koulun jälkeen maalaustunnilla, jossa ovat kokeilleet eri tekniikoita, kuten hiiltä, akvarelleja ja öljyvärejä. Tunneilla on myös puhuttu eri taiteilijoista ja heidän tekniikoistaan.

Ja tietenkin omakuva:

Kävipäs hassusti

Ostimme neidin kanssa kynttilöitä lauantaina, ja niitä sitten eilen poltin.
Valkeat paloivat oikein kauniisti, mutta mitenkäs kävi vedenvihreälle kynttilälleni?
Valutti kurja kaiken talin lautaselle ja sammui omia aikojaan.
Ei nyt noin olisi kuulunut tehdä, vähänkö nyt harmittaa.

Hiljaista

Eilen illalla havahduin yhtäkkiä siihen ettei kuulunut yhtään mitään.
Oli hiljaista.
Mietin hieman että mistä hiljaisuus johtuu ennen kuin tajusin, että tuuli oli tyyntynyt - ainakin niin paljon ettei sitä enää sisälle kuullut.
Koko viikon on tuullut aivan älyttömästi ja sade on rummuttanut ikkunoita taukoamatta.
Ei ole tarvinnut edes katsoa ulos tietääkseen että sataa.
Nyt nautin hiljaisuudesta kuuntelemalla Björkiä.

Hyvää ensimmäistä adventtia.

Uusia asukkaita

Eilen meille muutti neljä uutta asukasta.
Nimetkin heillä jo on, mutta ovat niin sekavat, etten niitä nyt jaksa muistaa...

Neiti 6v. oli poikakaverinsa Jimin luona käymässä - niin kai häntä jo voi poikakaveriksi nimittää kun olivat kuulema pussailleet, huulille ihan - ja heillä on pieni akvaario, johon oli kai tullut kalanpoikasia.

Neiti sitten suurena eläintenystävänä oli niitä ihastellut, jolloin Jim oli kysynyt haluaisiko neiti pari mukaan. Että haluaisiko, totta kai!

Niin hän sitten tuli kotiin kalapurkin kanssa, ja eihän silloin enää EI! voi sanoa.

Nyt meillä on siis neljä pientä kalaa, en edes tiedä minkä lajisia ja kuinka niitä hoidetaan.

Poika oli Oman kanssa käynyt ostamassa kaupasta kalanruokaa ja jo melkein hukutti kalat siihen tänä aamuna. Nyt minun pitää siis ensitöikseni vaihtaa noille vesi - millä ihmeellä saan ne pois tuolta purkista?!

Siis minähän tykkään katsella kaloja akvaariossa, mutta Nemo-elokuvan nähtyäni ajattelin, että ei meille sittenkään hankita akvaariota... ai ei vai...

Ja flunssa painaa edelleen, ei taida tulla mitään huomisesta Rotterdamin reissusta. Olisi Merimieskirkon joulumyyjäiset ja miehen työillallinen. :-(

Rubiineja

Granaattiomenan siemenet ovat kuin pieniä rubiineja.

Superterveellisiä, hieman happaman makuisia, juuri sopivia tähän aamuun kun eilinen kuumeilu uhkaa muuttua räkätaudiksi :-(

Selkää kolottaa...

... kurkkuun sattuu, on kylmä ja kuumemittari näyttää ~38 asteita.
Näkymä ikkunasta on aika lohduton:

Varaston kattokin saa kylmää vettä niskaansa:

Kaikkein mieluiten tekisin niin kuin Misu-kissa: kiertyisin kerälle vällyjen keskelle:

Mutta päädynkin tähän 'lääkkeeseen' ja laitan lisää vaatetta päälle...

Läpi tuulen ja tuiskun

No ei nyt sentään tuiskua, mutta vesisadetta sain aamulla ihan tarpeeksi kun olin menossa joogaan.
Olin päättänyt jo hyvissä ajoin aamulla, että tänään pitää päästä joogaan, kun muutama sunnuntai on jäänyt välistä muiden kiireiden vuoksi. Ei muuta kuin lippis päähän, saappaat jalkaan ja vielä sadeviitta ja menoksi.
Ja kyllä kannatti, ohjaaja piti tällä kertaa hieman enemmän pilatekseen vivahtavan joogan kuin normaalisti, mutta se oli juuri mitä tähän päivään kaipasin. Kotiin mennessä paistoikin sitten jo aurinko.
Olin vajaa viikko sitten pari päivää kurssilla ja siellä tehtiin myös pari rentoutusharjoitusta. Itse istun harjoituksen lopuksi kuin sementtiin valettu tuolissani, mutta eräs kurssin osallistujista sanoi, ettei hän tunne oloaan mitenkään rentoutuneeksi, pikemmin vaivaantuneeksi. Kurssin vetäjä oli ihmeissään, mutta kai noihin harjoituksiinkin pitää tottua, ennen kuin ne oikeasti auttavat rentoutumaan.
Itse teen usein nukkumaan mennessä hyvin yksinkertaisen joogaharjoituksen: hengitän viisi kertaa syvään selälläni maaten ja käännyn sitten oikealle kyljelleni ja nukun :-) toimii melkein aina...

Niin vain on vuosi vierähtänyt

Tasan vuosi sitten esittelin näitä nuppuja elämäni ensimmäisessä blogikirjoituksessa.

Tänä syksynä orkideani eivät ole aivan yhtä pitkälle ennättäneet, mutta luvassa on kuitenkin paljon kukkia, sillä kukkavanoja on ilmestynyt jo useampi.

Ja tässä vielä vähän kakkua synttäreiden kunniaksi, toivottavasti kaikille riittää:

Hamonen

Menin eilen ostamaan itselleni uutta hametta. Olin nähnyt näyteikkunassa aivan ihanan mustan, jossa oli edessä kukkia. Kaupassa oli vielä yksi juuri minulle sopiva, vaan mitenkäs kävi? Vetoketju meni rikki kokeillessa! Hyvä että sain hameen pois päältä.
Mutta mitä tekee myyjä: kun kävi ilmi, että toista samankokoista hametta ei enää ollut yritti hän kovasti myydä erivärisen hameen sen sijaan että olisi esim tarjonnut alennusta, tai mahdollisuutta korjauttaa vetoketju kaupan laskuun.
Lopputulos: tyytymätön asiakas, joka ei osta mitään, mutta joka onneksi löysi toisesta myös kivan hameen, joka oli lisäksi edullisempi. Ja tämä asiakas muisti myös mainita toisessa kaupassa miten "hyvää palvelua" ensimmäisessä kaupassa sai...

Joulu tulla saa, mutta ei ihan vielä

Nyt ihan vaan tosi pika pika kommentti: laitoin tuonne sivuun linkin Hannan sivuille. Siellä on odotettavissa kiva nettijoulukalenteri pian, käykääpä kurkkaamassa valmisteluja.
Täällä meillä ei vielä joulusta oikein puhuta. Ensin pitää juhlia Sinterklaasia, joka taas viime viikonloppuna saapui maahan valmistelemaan syntymäpäiväjuhlaansa...

Poika, sinä olet tähti!

Melkein pitäisi sanoa noin pojalle, sai vaan taas niin hyvän todistuksen (täällä annetaan todistus kolme kertaa vuodessa). Arvostelu on viisiportainen ja pojalla oli kaikki joko hyviä tai kiitettäviä, paitsi yksi, musiikki, joka oli tyydyttävä. Ja sekin vain siksi, että poika oli kerran musiikkitunnilla pelleillyt hieman liikaa.
Mieheke kävi jo aiemmin syksyllä juttelemassa open kanssa, että pojalle pitää antaa vaikeampia tehtäviä, muuten hän tylsistyy täysin. Niin ovat sitten tehneet, ja poika tuntuu viihtyvän.
Pojan kavereista yksi vaihtoi toiseen kouluun, vähän saman asian vuoksi. Nyt on sitten kuulema vaikeita juttuja koko ajan. En halua omaa poikaa toiseen kouluun laittaa, sillä täällä hänellä on paljon kavereita ja koulu on lähellä. Ja varsinkin kun open kanssa noin voi sopia vaikeammista tehtävistä. Ainut vaan että ensi syksynä on varmaan taas sama selvittely edessä, kun ope vaihtuu...
Neidin ensimmäinen todistus taas oli tasaisesti kaikkia kolmea: osaa kuulema esim. lukea jo tosi hyvin, mutta tempo vaan on hieman hidas. Ja kun kaikkea mitataan kansallisilla kokeilla, niin se sitten näkyy arvostelussa. Piirtämisessä on kuulema selvästi muita parempi; on aina ollut.

Tänään neiti on kotona: illalla oli kuumetta, ja eilen oli jo koko päivän koskenut päähän. Katsotaan minne päin tästä mennään: paraneeko pian ja tarttuuko muihin...

Jouluakin pääsen jo suunnittelemaan, liput on jo varattu: kymmenen päivää Suomessa. Nyt vaan peukut pystyyn että tulee luminen joulu :-)