lauantai 6. joulukuuta 2008

Be still my soul

Hollannin mummo oli saanut uuden CDn sinterklaasilta, irlantilaset The Priests, kuunneltiin sitä tänään kun isovanhemmat olivat meillä illallisella. Yhtäkkiä säpsähdin näihin sointuihin, kun jotenkin kuulosti niin tutulta...
En edes tiennyt että Finlandia hymnistä oli englannin kielinen versio. Kaunista kuunneltavaa, mutta ei vedä vertoja suomen kieliselle versiolle.
6.12 vielä pari minuuttia täällä Hollannissa, annettakoon anteeksi pieni hempeily...

Hyvää itsenäisyyspäivää


Näin meillä tänään.

perjantai 5. joulukuuta 2008

Ihana yllätys

Postia tuli, Suomesta
Kiitos äiti!

Walking in the air

Tämä oli Hallattaren blogin joulukalenterissa tänään. Pakko laittaa tännekin. On kuin enkelit laulaisivat, selkäpiitä karmii...

Tässä vielä alkuperäinen versio Lumiukko elokuvasta. Aahhh...

5.12: Sinterklaas

Hollannissa on Sinterklaas, joulupukkikin täällä tunnetaan ja joulunakin annetaan jonkin verran lahjoja, mutta Sinterklaas ja hänen 'zwarte piet' apulaisensa ovat hollantilaisille lapsille SE ISO ASIA.

Joo, meillä myös.

Sinterklaas saapuu marraskuun puolivälissä höyrylaivalla Espanjasta Hollantiin viettämään syntymäpäiväänsä 6 joulukuuta. Ja sitä edeltävä ilta on 'pakjesavond' jolloin Sinterklaas jakaa kaikille kilteille lapsille lahjoja. Ennen juhlaa zwarte pietit kiertävät maata öisin ja jos lapsi on illalla laulanut, asttanut kenkansa sopivaan paikkaan ja laittanut Sinterklaasin hevoselle porkkanan voi olla että aamulla kengästä löytyy joko jotain makeaa tai pieni lelu.

Sinterklaas on alunperin Myran pyhä piispa Nikolaus, joka kuoli 6 joulukuuta 342.


Tänä aamuna Sinterklaas tuli lasten kouluun. Kaikkien piti olla ajoissa koulussa josta lapset sitten yhdessä menivät joen rantaan jonne Sinterklaas tuli laivallaan. (Kuvat kännykästä joten hieman suttuisia.) Kerrankin lapset olivat ajoissa lähdössä kouluun :-)


Kunhan pakjesavond on vielä saatu jaloista voin hyvillä mielin keskittyä joulun odotukseen. Sinterklaas ja zwarte piet häviävät kaupoista ja joululaulut alkavat soida. Moniin koteihin laitetaan joulukuusi ensi viikolla, ehkä meillekin...

torstai 4. joulukuuta 2008

Räntää

Tänään sataa taas räntää, turha toivo että maa muuttuisi valkoiseksi, kaikki sulaa pois melkein heti ja mikä jää maahan häviää nopeasti.
Kuva on webcamista joka on Haarlemin toriaukiolla.

Edit:
Sen verran satoi kuitenkin, että lumiviitta sai - ainakin hetkeksi - oikean lumiviitan.

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Lapsella suruja

Lasten laukut pitää aina koulupäivän jälkeen tarkistaa hyvin sillä kaikki tärkeät asiat ilmoitetaan monisteilla jotka sitten löytyvät milloin millaisinakin myttyinä laukusta.

Tänään neidin laukusta löytyi ei niin mukava viesti: hänen opensa lähtee joululoman jälkeen toiseen kouluun opeksi. Menee puhe- ja/tai kuulovaikeuksista kärsivien lasten opettajaksi.

Luimme ilmoituksen lapsen kanssa yhdessä ja häneltä pääsi itku. Ope on kiva ja hän oli syyslomaan asti yksin neidin luokan opena kun toinen oli sairaslomalla. Hänellä on siis kaksi opea joista toinen on aina maanantain ja tiistain ja toinen torstain ja perjantain. Keskiviikot he tekevät vuoroviikoin. Kevätlukukauden hoitaa jäljelle jäävä ope yksin, ja onneksi hän on myös oikein mukava.

Itku loppui kuitenkin pian kun neiti keksi että opelle pitää ehdottomasti tehdä piirrustus, ja tällainen siitä tuli:

Jouluruusu


Ihastuin tähän lajiin viime jouluna. Silloin hankin sen vähän ennen joulua, mutta nyt kun tiedän ettemme ole kotona jouluna halusin jouluruusun kotiin niin pian kun niitä vain kaupoissa näkyi. Jouluruusussa on jotain hyvin herkkää, joka tekee siitä minun joulukukan.

maanantai 1. joulukuuta 2008

78 askelmaa

Jostain syystä portaat kiehtovat minua, pidän erityisesti kierreportaista.


Haaveilen talosta jossa olisi kaunis, avara portaikko. Vähän saman mallinen kuin tuo eilen sauvakävelyllä näkemäni - okei, ehkä 78 askelmaa on hieman liioiteltua sisätiloissa. Tai ainakin pitäisi olla suuren suuri talo, vähän niinkuin tämä:


Eikä tuokaan yhden perheen koti taida olla, postilaatikoitakin on kolme... Eipä silti etteikö tuolta alueelta taloa löytyisi, jossa voisi olla 78 askelmaa, kyse on nimittäin Hollannin varakkaimmasta kunnasta, Bloemendaalista.

Ensimmäinen luukku

Joulukuun ensimmäisenä päivänä ei voi olla mitään niin tärkeää tehtävää kuin avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Telkusta se piti lapsena aina nähdä, joskus oli huippukiva, joskus taas vähän vähemmän kiva ohjelma. Muutama vuosi sitten eräs suomalainen puhelinyhtiö hauskuutti asiakkaitaan omalla joulukalenterillaan, se oli todella hauska ja sitä moneen otteeseen katsottiin veljen luona (näkyi vain tietynlaisen internetliittymän asiakkaille).

Mielestäni parhaita kalentereita on aina olleet ne, joissa on jokin kuva luukun takana. En pidä karkki/suklaakalentereista.


Lapset saivat kummitädiltä ja -serkulta kauniit joulupukkikalenterit. Ne roikkuvat seinällä narusta jotta luukut on helppo avata.

En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta kun löysin netistä lelukalenterit: pojalle Lego ja neidille Playmobil...


Tuo Lego-kalenterin kuva on hauska: mukana mm. pyllymäkeä laskeva luuranko ja myös luurangon tekemä lumienkeli. Playmobilin laatikossa varoitetaan etta kalenteri on koottava ennen kuin se annetaan lapselle ja aikaa menee 25 minuuttia - minulla meni ainakin kaksi kertaa se 25 minuuttia...


Myös Finski muisti pieniä kanta-asiakkaitaan :-)