Ensimmäinen luukku

Joulukuun ensimmäisenä päivänä ei voi olla mitään niin tärkeää tehtävää kuin avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Telkusta se piti lapsena aina nähdä, joskus oli huippukiva, joskus taas vähän vähemmän kiva ohjelma. Muutama vuosi sitten eräs suomalainen puhelinyhtiö hauskuutti asiakkaitaan omalla joulukalenterillaan, se oli todella hauska ja sitä moneen otteeseen katsottiin veljen luona (näkyi vain tietynlaisen internetliittymän asiakkaille).

Mielestäni parhaita kalentereita on aina olleet ne, joissa on jokin kuva luukun takana. En pidä karkki/suklaakalentereista.


Lapset saivat kummitädiltä ja -serkulta kauniit joulupukkikalenterit. Ne roikkuvat seinällä narusta jotta luukut on helppo avata.

En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta kun löysin netistä lelukalenterit: pojalle Lego ja neidille Playmobil...


Tuo Lego-kalenterin kuva on hauska: mukana mm. pyllymäkeä laskeva luuranko ja myös luurangon tekemä lumienkeli. Playmobilin laatikossa varoitetaan etta kalenteri on koottava ennen kuin se annetaan lapselle ja aikaa menee 25 minuuttia - minulla meni ainakin kaksi kertaa se 25 minuuttia...


Myös Finski muisti pieniä kanta-asiakkaitaan :-)