Tänään neidin laukusta löytyi ei niin mukava viesti: hänen opensa lähtee joululoman jälkeen toiseen kouluun opeksi. Menee puhe- ja/tai kuulovaikeuksista kärsivien lasten opettajaksi.
Luimme ilmoituksen lapsen kanssa yhdessä ja häneltä pääsi itku. Ope on kiva ja hän oli syyslomaan asti yksin neidin luokan opena kun toinen oli sairaslomalla. Hänellä on siis kaksi opea joista toinen on aina maanantain ja tiistain ja toinen torstain ja perjantain. Keskiviikot he tekevät vuoroviikoin. Kevätlukukauden hoitaa jäljelle jäävä ope yksin, ja onneksi hän on myös oikein mukava.
Itku loppui kuitenkin pian kun neiti keksi että opelle pitää ehdottomasti tehdä piirrustus, ja tällainen siitä tuli:
2 kommenttia:
Moi!
Ei tuu kyllä mitään! Kohta mä en ehdi muuta tekemäänkään kuin istumaan tässä koneen ääressä. Jatkuvasti löytyy uusia mielenkiintoisia blogin pitäjiä.Pitää joku päivä lueskella sun juttuja ihan ajan kanssa, just äsken tänne eksyin (löysin).
Asian tekee entistä mielenkiintoisemmaksi se, että mun molemmat siskot on asuneet vuosia siellä Haarlemissa. Nykyisin kylläkin Suomessa ja nuorin sisko Galwayssa Irlannissa. Itse olen vieraillut muutaman kerran siellä Haarlemissa ja se on tosi kivan oloinen paikka.
Talvisin terveisin Piipe
Piipe, kiva kuulla muista suomalaisista haarlemilaisista, vaikkakin jo pois muuttaneista :-) Haarlem on todellakin kiva kaupunki
Lähetä kommentti