Viime aikoina olen kuitenkin joutunut ajamaan muutaman kerran. Anoppia on pitänyt kuskata ja pari kertaa lapsiakin. Anopin lonkka leikattiin syyskuussa eikä hänellä vielä ole lupaa ajaa.
Tänään taas olin hänelle kuskina. Matkaa oli vajaat 30 kilometriä. Aikaa ei mennyt kuin vaatimattomat tunti ja 20 minuuttia...
Navigaattori olisi kannattanut heti laittaa päälle vaikka toinen sanookin että tietää reitin. Mutta eipä siitäkään tietenkään paljon apua ole kun kaikki autot seisovat ruuhkassa. Ja minä kun luulin että pahin aamuruuhka olisi puoli kymmeneen mennessä jo ohi!
No, jotain hyvääkin tänään. Löysin itselleni lahjan, kaulakorun pikkumustan kaveriksi.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti