Voi voi kun kiirettä mukamas pitää

Niin ettei ennätä taas mitään tänne laittamaan...
Mutta tässä kuitenkin pieniä maistiaisia. Oma ja Opa olivat lauantaina meillä syömässä. Tein lasagnea ja alkupaloiksi tapaksia:

Avokadoa, majoneesia ja makrillia (mikä tahansa savustettu kala käy).

Salaattisikuria ja kylmäsavulohta, kastikkeeksi päälle oliiviöljyä, jossa mukana sitruunamehua, valkopippuria ja suolaa.

Jälkiruoaksi olin keittänyt päärynöitä, mutta unohdin ne täysin, joten syötiin niitä sitten sunnuntaina.

Sunnuntaina käytiin myös luistelemassa!
Poika kaatuili yhtenään, mutta sitkeästi ja nopeasti aina nousi ylös. Neiti pelasi varman päälle ja piti enimmäkseen joko minun tai miehekkeen kädestä kiinni :-)

Ensimmäinen joulukortti

Tämän vuoden ensimmäinen joulukortti on saapunut! Kiitokset Jyväskylään :-)

Aina välillä jaksan ihmetellä tuota miten nopeasti posti nykyään tulee. Tämä kortti oli annettu leiman mukaan keskiviikkona postin kuljetettavaksi ja nyt jo täällä.

Oma korttipolitiikka on vielä täysin levällään. Kiva taas kohta sitten miettiä kumpiko ennättää ennemmin: me vai kortit...

Taidenäyttely

Tervetuloa neidin taidenäyttelyyn.

Neiti on ollut maanantaisin koulun jälkeen maalaustunnilla, jossa ovat kokeilleet eri tekniikoita, kuten hiiltä, akvarelleja ja öljyvärejä. Tunneilla on myös puhuttu eri taiteilijoista ja heidän tekniikoistaan.

Ja tietenkin omakuva:

Kävipäs hassusti

Ostimme neidin kanssa kynttilöitä lauantaina, ja niitä sitten eilen poltin.
Valkeat paloivat oikein kauniisti, mutta mitenkäs kävi vedenvihreälle kynttilälleni?
Valutti kurja kaiken talin lautaselle ja sammui omia aikojaan.
Ei nyt noin olisi kuulunut tehdä, vähänkö nyt harmittaa.

Hiljaista

Eilen illalla havahduin yhtäkkiä siihen ettei kuulunut yhtään mitään.
Oli hiljaista.
Mietin hieman että mistä hiljaisuus johtuu ennen kuin tajusin, että tuuli oli tyyntynyt - ainakin niin paljon ettei sitä enää sisälle kuullut.
Koko viikon on tuullut aivan älyttömästi ja sade on rummuttanut ikkunoita taukoamatta.
Ei ole tarvinnut edes katsoa ulos tietääkseen että sataa.
Nyt nautin hiljaisuudesta kuuntelemalla Björkiä.

Hyvää ensimmäistä adventtia.

Uusia asukkaita

Eilen meille muutti neljä uutta asukasta.
Nimetkin heillä jo on, mutta ovat niin sekavat, etten niitä nyt jaksa muistaa...

Neiti 6v. oli poikakaverinsa Jimin luona käymässä - niin kai häntä jo voi poikakaveriksi nimittää kun olivat kuulema pussailleet, huulille ihan - ja heillä on pieni akvaario, johon oli kai tullut kalanpoikasia.

Neiti sitten suurena eläintenystävänä oli niitä ihastellut, jolloin Jim oli kysynyt haluaisiko neiti pari mukaan. Että haluaisiko, totta kai!

Niin hän sitten tuli kotiin kalapurkin kanssa, ja eihän silloin enää EI! voi sanoa.

Nyt meillä on siis neljä pientä kalaa, en edes tiedä minkä lajisia ja kuinka niitä hoidetaan.

Poika oli Oman kanssa käynyt ostamassa kaupasta kalanruokaa ja jo melkein hukutti kalat siihen tänä aamuna. Nyt minun pitää siis ensitöikseni vaihtaa noille vesi - millä ihmeellä saan ne pois tuolta purkista?!

Siis minähän tykkään katsella kaloja akvaariossa, mutta Nemo-elokuvan nähtyäni ajattelin, että ei meille sittenkään hankita akvaariota... ai ei vai...

Ja flunssa painaa edelleen, ei taida tulla mitään huomisesta Rotterdamin reissusta. Olisi Merimieskirkon joulumyyjäiset ja miehen työillallinen. :-(

Rubiineja

Granaattiomenan siemenet ovat kuin pieniä rubiineja.

Superterveellisiä, hieman happaman makuisia, juuri sopivia tähän aamuun kun eilinen kuumeilu uhkaa muuttua räkätaudiksi :-(

Selkää kolottaa...

... kurkkuun sattuu, on kylmä ja kuumemittari näyttää ~38 asteita.
Näkymä ikkunasta on aika lohduton:

Varaston kattokin saa kylmää vettä niskaansa:

Kaikkein mieluiten tekisin niin kuin Misu-kissa: kiertyisin kerälle vällyjen keskelle:

Mutta päädynkin tähän 'lääkkeeseen' ja laitan lisää vaatetta päälle...

Läpi tuulen ja tuiskun

No ei nyt sentään tuiskua, mutta vesisadetta sain aamulla ihan tarpeeksi kun olin menossa joogaan.
Olin päättänyt jo hyvissä ajoin aamulla, että tänään pitää päästä joogaan, kun muutama sunnuntai on jäänyt välistä muiden kiireiden vuoksi. Ei muuta kuin lippis päähän, saappaat jalkaan ja vielä sadeviitta ja menoksi.
Ja kyllä kannatti, ohjaaja piti tällä kertaa hieman enemmän pilatekseen vivahtavan joogan kuin normaalisti, mutta se oli juuri mitä tähän päivään kaipasin. Kotiin mennessä paistoikin sitten jo aurinko.
Olin vajaa viikko sitten pari päivää kurssilla ja siellä tehtiin myös pari rentoutusharjoitusta. Itse istun harjoituksen lopuksi kuin sementtiin valettu tuolissani, mutta eräs kurssin osallistujista sanoi, ettei hän tunne oloaan mitenkään rentoutuneeksi, pikemmin vaivaantuneeksi. Kurssin vetäjä oli ihmeissään, mutta kai noihin harjoituksiinkin pitää tottua, ennen kuin ne oikeasti auttavat rentoutumaan.
Itse teen usein nukkumaan mennessä hyvin yksinkertaisen joogaharjoituksen: hengitän viisi kertaa syvään selälläni maaten ja käännyn sitten oikealle kyljelleni ja nukun :-) toimii melkein aina...

Niin vain on vuosi vierähtänyt

Tasan vuosi sitten esittelin näitä nuppuja elämäni ensimmäisessä blogikirjoituksessa.

Tänä syksynä orkideani eivät ole aivan yhtä pitkälle ennättäneet, mutta luvassa on kuitenkin paljon kukkia, sillä kukkavanoja on ilmestynyt jo useampi.

Ja tässä vielä vähän kakkua synttäreiden kunniaksi, toivottavasti kaikille riittää: