Kävipäs hassusti

Ostimme neidin kanssa kynttilöitä lauantaina, ja niitä sitten eilen poltin.
Valkeat paloivat oikein kauniisti, mutta mitenkäs kävi vedenvihreälle kynttilälleni?
Valutti kurja kaiken talin lautaselle ja sammui omia aikojaan.
Ei nyt noin olisi kuulunut tehdä, vähänkö nyt harmittaa.

Hiljaista

Eilen illalla havahduin yhtäkkiä siihen ettei kuulunut yhtään mitään.
Oli hiljaista.
Mietin hieman että mistä hiljaisuus johtuu ennen kuin tajusin, että tuuli oli tyyntynyt - ainakin niin paljon ettei sitä enää sisälle kuullut.
Koko viikon on tuullut aivan älyttömästi ja sade on rummuttanut ikkunoita taukoamatta.
Ei ole tarvinnut edes katsoa ulos tietääkseen että sataa.
Nyt nautin hiljaisuudesta kuuntelemalla Björkiä.

Hyvää ensimmäistä adventtia.

Uusia asukkaita

Eilen meille muutti neljä uutta asukasta.
Nimetkin heillä jo on, mutta ovat niin sekavat, etten niitä nyt jaksa muistaa...

Neiti 6v. oli poikakaverinsa Jimin luona käymässä - niin kai häntä jo voi poikakaveriksi nimittää kun olivat kuulema pussailleet, huulille ihan - ja heillä on pieni akvaario, johon oli kai tullut kalanpoikasia.

Neiti sitten suurena eläintenystävänä oli niitä ihastellut, jolloin Jim oli kysynyt haluaisiko neiti pari mukaan. Että haluaisiko, totta kai!

Niin hän sitten tuli kotiin kalapurkin kanssa, ja eihän silloin enää EI! voi sanoa.

Nyt meillä on siis neljä pientä kalaa, en edes tiedä minkä lajisia ja kuinka niitä hoidetaan.

Poika oli Oman kanssa käynyt ostamassa kaupasta kalanruokaa ja jo melkein hukutti kalat siihen tänä aamuna. Nyt minun pitää siis ensitöikseni vaihtaa noille vesi - millä ihmeellä saan ne pois tuolta purkista?!

Siis minähän tykkään katsella kaloja akvaariossa, mutta Nemo-elokuvan nähtyäni ajattelin, että ei meille sittenkään hankita akvaariota... ai ei vai...

Ja flunssa painaa edelleen, ei taida tulla mitään huomisesta Rotterdamin reissusta. Olisi Merimieskirkon joulumyyjäiset ja miehen työillallinen. :-(

Rubiineja

Granaattiomenan siemenet ovat kuin pieniä rubiineja.

Superterveellisiä, hieman happaman makuisia, juuri sopivia tähän aamuun kun eilinen kuumeilu uhkaa muuttua räkätaudiksi :-(

Selkää kolottaa...

... kurkkuun sattuu, on kylmä ja kuumemittari näyttää ~38 asteita.
Näkymä ikkunasta on aika lohduton:

Varaston kattokin saa kylmää vettä niskaansa:

Kaikkein mieluiten tekisin niin kuin Misu-kissa: kiertyisin kerälle vällyjen keskelle:

Mutta päädynkin tähän 'lääkkeeseen' ja laitan lisää vaatetta päälle...

Läpi tuulen ja tuiskun

No ei nyt sentään tuiskua, mutta vesisadetta sain aamulla ihan tarpeeksi kun olin menossa joogaan.
Olin päättänyt jo hyvissä ajoin aamulla, että tänään pitää päästä joogaan, kun muutama sunnuntai on jäänyt välistä muiden kiireiden vuoksi. Ei muuta kuin lippis päähän, saappaat jalkaan ja vielä sadeviitta ja menoksi.
Ja kyllä kannatti, ohjaaja piti tällä kertaa hieman enemmän pilatekseen vivahtavan joogan kuin normaalisti, mutta se oli juuri mitä tähän päivään kaipasin. Kotiin mennessä paistoikin sitten jo aurinko.
Olin vajaa viikko sitten pari päivää kurssilla ja siellä tehtiin myös pari rentoutusharjoitusta. Itse istun harjoituksen lopuksi kuin sementtiin valettu tuolissani, mutta eräs kurssin osallistujista sanoi, ettei hän tunne oloaan mitenkään rentoutuneeksi, pikemmin vaivaantuneeksi. Kurssin vetäjä oli ihmeissään, mutta kai noihin harjoituksiinkin pitää tottua, ennen kuin ne oikeasti auttavat rentoutumaan.
Itse teen usein nukkumaan mennessä hyvin yksinkertaisen joogaharjoituksen: hengitän viisi kertaa syvään selälläni maaten ja käännyn sitten oikealle kyljelleni ja nukun :-) toimii melkein aina...

Niin vain on vuosi vierähtänyt

Tasan vuosi sitten esittelin näitä nuppuja elämäni ensimmäisessä blogikirjoituksessa.

Tänä syksynä orkideani eivät ole aivan yhtä pitkälle ennättäneet, mutta luvassa on kuitenkin paljon kukkia, sillä kukkavanoja on ilmestynyt jo useampi.

Ja tässä vielä vähän kakkua synttäreiden kunniaksi, toivottavasti kaikille riittää:

Hamonen

Menin eilen ostamaan itselleni uutta hametta. Olin nähnyt näyteikkunassa aivan ihanan mustan, jossa oli edessä kukkia. Kaupassa oli vielä yksi juuri minulle sopiva, vaan mitenkäs kävi? Vetoketju meni rikki kokeillessa! Hyvä että sain hameen pois päältä.
Mutta mitä tekee myyjä: kun kävi ilmi, että toista samankokoista hametta ei enää ollut yritti hän kovasti myydä erivärisen hameen sen sijaan että olisi esim tarjonnut alennusta, tai mahdollisuutta korjauttaa vetoketju kaupan laskuun.
Lopputulos: tyytymätön asiakas, joka ei osta mitään, mutta joka onneksi löysi toisesta myös kivan hameen, joka oli lisäksi edullisempi. Ja tämä asiakas muisti myös mainita toisessa kaupassa miten "hyvää palvelua" ensimmäisessä kaupassa sai...

Joulu tulla saa, mutta ei ihan vielä

Nyt ihan vaan tosi pika pika kommentti: laitoin tuonne sivuun linkin Hannan sivuille. Siellä on odotettavissa kiva nettijoulukalenteri pian, käykääpä kurkkaamassa valmisteluja.
Täällä meillä ei vielä joulusta oikein puhuta. Ensin pitää juhlia Sinterklaasia, joka taas viime viikonloppuna saapui maahan valmistelemaan syntymäpäiväjuhlaansa...

Poika, sinä olet tähti!

Melkein pitäisi sanoa noin pojalle, sai vaan taas niin hyvän todistuksen (täällä annetaan todistus kolme kertaa vuodessa). Arvostelu on viisiportainen ja pojalla oli kaikki joko hyviä tai kiitettäviä, paitsi yksi, musiikki, joka oli tyydyttävä. Ja sekin vain siksi, että poika oli kerran musiikkitunnilla pelleillyt hieman liikaa.
Mieheke kävi jo aiemmin syksyllä juttelemassa open kanssa, että pojalle pitää antaa vaikeampia tehtäviä, muuten hän tylsistyy täysin. Niin ovat sitten tehneet, ja poika tuntuu viihtyvän.
Pojan kavereista yksi vaihtoi toiseen kouluun, vähän saman asian vuoksi. Nyt on sitten kuulema vaikeita juttuja koko ajan. En halua omaa poikaa toiseen kouluun laittaa, sillä täällä hänellä on paljon kavereita ja koulu on lähellä. Ja varsinkin kun open kanssa noin voi sopia vaikeammista tehtävistä. Ainut vaan että ensi syksynä on varmaan taas sama selvittely edessä, kun ope vaihtuu...
Neidin ensimmäinen todistus taas oli tasaisesti kaikkia kolmea: osaa kuulema esim. lukea jo tosi hyvin, mutta tempo vaan on hieman hidas. Ja kun kaikkea mitataan kansallisilla kokeilla, niin se sitten näkyy arvostelussa. Piirtämisessä on kuulema selvästi muita parempi; on aina ollut.

Tänään neiti on kotona: illalla oli kuumetta, ja eilen oli jo koko päivän koskenut päähän. Katsotaan minne päin tästä mennään: paraneeko pian ja tarttuuko muihin...

Jouluakin pääsen jo suunnittelemaan, liput on jo varattu: kymmenen päivää Suomessa. Nyt vaan peukut pystyyn että tulee luminen joulu :-)